Pitihän sitä kokeilla vielä f-aukkoisen rakentamistakin. Vielä ei ollut aikaa/halua tehdä kaikkea aivan alusta, joten ohikulkumatkalla Jyväskylästä löytyi Höfnerin raakakoppa. Se saikin pyöriä varaston nurkassa jonkin aikaa. Kiusasin soitinrakentajakaveria useasti suunnitellessani kaulan liitosta yms. Kirjastosta hain opuksia kitaranrakennuksesta. Nurmijärven kirjastossa onkin mahtava musiikkiosasto. Kaulan päätinkin tehdä vaahterasta, kun halusin bodyn puunväriseksi. Bindaukset hankin Millbrookista ja otelauta-aihion Liikanen-instruments kitaratehtaasta.
Nyt halusin myös kokeilla helmiäsiupotuksi otelautaan. Taaskin täytyi todeta, että työ opettaa tekijäänsä. Seuraavalla kerralla osaan sitten paremmin.
Kaula on minusta aika mukavan oloinen. Mikin sain jälleen lahjoituksena ja laitoin sen ehkä turhan keskelle. Lakkaus meni jälleen uusiksi. Erehdyin kokeilemaan Diccoa. Halusin oikein paksun lakkakerroksen, jotta puun syyt tulisi upeasti esiin ja pintaan syvyyttä. Kyllähän näin kävikin, mutta pian lakka alkoi lohkeille. En halunnut mitään relic-pinnoitusta. Vaikka annoin ensimmäisten lakkakerrosten kuivua useita päiviä, näin kävi silti. Hiomapaperi tuli jälleen tutuksi. Uusi lakka pintaan pensselillä. Kyllä näköjään pensselilläkin saa aivan kohtuullista pintaa.

-Runko Höfner -kaula vaahteraa -Otelauta ruusupuu -Mikki sigle-coil -Plexi omatekemä, Valko/musta -Talla Ebeniä -Virityskoneisto Gotoh